C2-tytöt hopealle valtakunnallisessa superin finaalissa

12.5.2006

Hyökkäyksen rakentelu käynnissä... seuraavaksi kirjurille töitä
Hyökkäyksen rakentelu käynnissä... seuraavaksi kirjurille töitä
Nostopeli on lentiksessä tärkeässä osassa, hyökkäyspelin a ja o on onnistunut pallon nostosuoritus, kuvassa malli siitä
Nostopeli on lentiksessä tärkeässä osassa, hyökkäyspelin a ja o on onnistunut pallon nostosuoritus, kuvassa malli siitä

Pielavedellä 22.-23.4 pelattuun C-tyttöjen supersarjan lopputurnaukseen oli selvinnyt yhteensä 10 joukkuetta eri puolelta Suomea. PuMan C2-tytöt voittivat turnauksessa alkulohkonsa puhtaalla pelillä ja olivat lopulta turnauksen kakkosia hävittyään finaalipelin Oulunsalon Vasama 1:lle.

Koko maan c-tyttöjen superin lopputurnaus Pielavedellä 22.-23.4.2006

Pitkän matkan vuoksi lähdimme Puistolasta jo perjantai-iltapäivällä, vaikka alustavasti oli suunniteltu lauantaita lähtöpäiväksi. Matka sujui hyvin, ei tullut sakkoja. Kaikkia jännitti seuraavan päivät matsit.

Lauantaiaamuna ensimmäinen vastuksemme oli Suomussalmen palloseura. Peli päättyi puhtaasti meille 2-0.

Toinen matsi olikin jo paljon vahvempaa vastustajaa vastaan, Nurmon jymyä. Pelistä tuli hyvin tasainen mutta hoidimme senkin kotiin puhtaasti 2-0. Olimme hyvin ylpeitä, että kaikki olivat pelanneet niin hienosti ja antaneet kaikkensa. Kaikki tahtoivat selvästikin päästä loppupeleihin.

Seuraava vastus oli Virtain urheilijoita vastaan. Ensimmäinen erä meni VirtU:lle perin selvästi, mutta toisessa erässä tsemppasimme ja voitimme sen. Kolmanteen erään lähdettiin ihan täysillä ja voitimme senkin muitta mutkitta. Peli päättyi siis meille 2-1.

Päivän viimeinen vastus oli Oulunsalon vasama2. Peli alkoi hienosti, mutta toisessa erässä aloimme jo väsyä ja OsVa2 vei sen. Tsemppasimme väsymyksestä huolimatta kolmannessa erässä ja voitimme pelin 2-1. Olimme innoissamme ja hypimme riemusta, kun kuulimme, että olimme päivän voitoilla varmistaneet itsellemme tämän lohkon ykkössijan.

Sunnuntaiaamuna heräsimme kahdeksan maissa ja lähdimme ulkoilemaan kauniiseen kevätsäähän. Mieltä vähän kaiherti, että tänään pitäisi jo lähteä, mutta muutamia otteluita oli vielä luvassa. Ensimmäinen vastus oli kotijoukkue Pielaveden Sampo. Ensimmäisen erän voitimme reilulla piste-erolla, mutta toinen erä vetikin jo tiukille. Peli päättyi kuitenkin meille 2-0. Olimme haljeta liitoksistamme, kun kuulimme, että seuraava matsi olisi kultaottelu, jossa vastassamme olisi Oulunsalon Vasama1. Olimme pelanneet uskomattoman hyvin tähän mennessä, mutta finaalissa jalka alkoi jo painaa ja hävisimme sen suoraan 2-0 OsVa1:lle.

Palkintojenjaossa ilmoitettiin, että mitalit olivat hukkuneet ?jonnekin Helsingin ja Pielaveden välille?. Se sai mielen hieman kuohumaan, sillä palkintoja oli odotettu suurella innolla. Pukuhuoneessakin oli hieman tuohtunut tunnelma, mutta kun jälkeenpäin sitä miettii, että emme ole pelanneet edes vuotta yhdessä, ja saimme silti hopeaa, tuntuu se erittäin hienolta saavutukselta.

Anna-Sofia Heimonen