Meidän valkku -hanke on käynnistynyt sujuvasti kolmen seuran voimin

2.11.2018




Meidän valkku on monivuotinen opetusministeriön seuratuella käynnistetty valmennushanke, jonka tavoitteena on nostaa vapaaehtoisvalmennuksen laatua ja saattaa pelaajat harjoittelemaan monipuolisesti.

Kolme uusmaalaista lentopalloseuraa, helsinkiläinen PuMa-Volley, Vantaan Lentopallo ja järvenpääläinen Blues Volley käynnistivät opetusministeriön seuratuella elokuussa 2018 yhteisen ja monivuotisen Meidän valkku -valmennushankeen. Sen tavoitteena on nostaa vapaaehtoisvalmennuksen laatua ja saada pelaajat monipuolisen harjoittelun ja urheilijana kasvamisen pariin.


Seurojen yhteisenä koordinaattorina hankkeessa toimii Ari Paloniemi.


Hän on toiminut aiemmin muun muassa Suomen Lentopalloliiton kouluttajana sekä valmentajana useissa eri seuroissa.

Koordinaattori avustaa valmentajia erilaisissa toiminnoissa, muun muassa valmentajien kausi- ja jaksosuunnitelmien tekemisessä ja on heidän tukenaan myös käytännön harjoituksissa saleilla säännöllisin väliajoin. Samalla opastetaan pelaajia. Toiminta on aloitettu nuorimmista valmennettavista ja heidän valmentajistaan.

– Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin valmentajien kanssa. He ovat ottaneet antamani palautteet positiivisesti vastaan ja kokevat, että on hyvä, kun säännöllistä tukea saa. Tarkoitushan tässä on olla jatkuvana tukena sekä jakaa tietoa ja näkemyksiä, Paloniemi sanoo.

Susanna Pussinen, F-juniorien valmentaja ja G-ikäisille eli 4-5 vuotiaille lapsille tarkoitetun Liikkarin päävastuuohjaaja Sini Taatila, kokevat, että Meidän valkku -hanke on toimiva ja tarpeellinen. He katselevat harjoituksia tällä kertaa sivusta, koska Paloniemi on vetämässä molempien ryhmille treenit. Enemmän leikkipainotteiset, mutta varttuneimmille hän pitää fysiikkatreenejäkin.

Lapset ovat joka paikassa ottaneet Paloniemen hyvin vastaan, mitä nyt pientä kunnioitusta vierailevaa valmentajaa kohtaan ehkä ainakin tänään on, koska valmentajien ja paikalla olevien vanhempien mielestä salin melutaso on selvästi alhaisempi kuin tavallisesti.

Paloniemen tarkoitus on käydä harjoituksissa niin, että ensimmäisellä kierroksella hän tutustuu valmentajiin ja heidän valmennustyyleihinsä. Toisella kerralla hän antaa valmentajille henkilökohtaiseen palautteen ja samalla vetää itse harjoitukset. Kolmannella kerralla hän kertoo tulevansa paikalle apuvalmentajan roolissa. Yhteisiä koulutustilaisuuksia on muutaman valmentajan kanssa jo pidetty.


Paloniemi tähdentää, että lasten tulisi liikkua riittävästi ja monipuolisesti.


Olisi myös hyvä, että perheet saataisiin liikkumaan yhdessä ja vanhemmat olisivat aktiivisesti lastensa tukena liikuntaharrastuksissa. Sitä hän haluaa tavoitella omassa toiminnassaan.

– Itselläni ja perheelläni on liikuntatausta, lentopallopainotteinen, mutta meidän perheemme lajikirjosta löytyy niin salibandya, hiihtoa, hiihtosuunnistusta kuin yleisurheiluakin - SM-tasolle asti ja mitaleitakin on tullut.

– Huonompaan ollaan yleisellä tasolla menty. Nuorten perusliikunnan taso on heikentynyt. Asevelvollisten kuntotestitulosten taso laskee kaiken aikaa. Lasten perinteinen loikkiminen, hyppiminen ja kiipeäminen ei ole enää niin yleistä kuin ennen. Olen huomannut, että jopa kivien heittely, jonka jokainen poika ennen osasi, ei olekaan taitona enää niin itsestään selvää.

– Nyt meillä tikittää aikapommi ja jos sen annetaan räjähtää, se johtaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisääntymiseen jo nuorella iällä. Tiedän tapauksen, jossa eskariluokalle piti rakentaa liikuntasaliin keinopolku tasapainoharjoitteluun, kun oikealla luontopolulla moni lapsi ei tahtonut pysyä pystyssä. Meillä on jo asvaltti-ikäluokka, Paloniemi päivittelee.

Pidän erittäin tärkeänä, että liikuntaan saataisiin enemmän rahaa. Meidän valkku -hanke on juuri hyvä esimerkki oikeasta toimesta.▪

 

Teksti ja kuvat: Aki Korhonen